Siviilipalvelus kytkettäisiin kokonaisturvallisuuteen

Hallitus esitti 24. syyskuuta 2026 siviilipalveluslain muuttamista. Uudistuksen tavoitteena on liittää siviilipalvelus aiempaa tiiviimmin yhteiskunnan varautumiseen ja kokonaisturvallisuuteen. [1] [2] [3]

Esityksen mukaan palveluksessa olevia, siviilipalveluksen suorittaneita ja Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen siirtyneitä voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin viranomaisten tukena. Tehtäviä voisi olla esimerkiksi suuronnettomuuksissa, epidemioissa, öljyonnettomuuksissa, kadonneiden etsinnässä ja väestönsuojelussa. [1] [2] [3]

Siviilipalvelusreserviin kuuluvia voitaisiin kutsua kertauspalvelukseen. Ilta-Sanomien mukaan kertauspalvelun enimmäiskesto olisi 40 päivää. Ylen mukaan erillinen viranomaisten tukipalvelus ei-sotilaallisissa poikkeusoloissa voisi kestää enintään kaksi viikkoa ja edellyttäisi tasavallan presidentin päätöstä. [1] [2] [3]

Koulutusjakso pitenisi nykyisestä neljästä viikosta 5–8 viikkoon. Koulutuksessa painotettaisiin turvallisuusosaamista sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuutta. Siviilipalveluksen kokonaiskesto säilyisi 347 päivässä. [1] [2] [3]

Siviilipalveluksen aloittanut voisi siirtyä varusmiespalvelukseen ensimmäisen palvelusviikon aikana. Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutunut voisi puolestaan palata reserviin riippumatta siitä, onko täydennyspalvelus aloitettu tai suoritettu. [1] [2] [3]

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan valtio maksaisi sotilaallisten kriisien aikana palveluspaikoille työpalvelusta aiheutuvat kustannukset. Palvelus suunnattaisiin tuolloin kriisin kannalta keskeisiin tehtäviin, kuten väestönsuojeluun. [1]

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027, jos eduskunta hyväksyy esityksen. Samalla ehdotetaan muutoksia sotilasavustuslakiin sekä palvelussuhteen jatkumista koskevaan lakiin. [1] [2] [3]