Traficom ehdottaa kriteerejä tärkeille lentoasemille

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaissut selvityksen siitä, millä perusteilla valtakunnallisesti tärkeät lentoasemat voitaisiin määritellä. Selvityksen mukaan Suomen lentoasemaverkon vahvuuksia ja heikkouksia ei pitäisi arvioida pelkästään taloudellisin perustein. Mukaan pitäisi ottaa myös muut vaikutukset yhteiskuntaan. [1]

Traficomin ehdottamassa arviointimallissa lentoasemia tarkasteltaisiin kuuden perusteen kautta. Ne ovat matkustajamäärät ja niiden kehitys, lentoasemien taloudelliset tunnusluvut, koko yhteiskunnalle syntyvät hyödyt suhteessa kustannuksiin, vaikutukset alueen talouteen, huoltovarmuus sekä puolustusvoimien tarpeet. Tiedotteen mukaan selvityksen aikana kuultiin laajasti eri sidosryhmiä. [1]

Selvitys ei vielä ratkaise, mitkä kentät ovat valtakunnallisesti tärkeitä. Se liittyy valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Liikenne 12, jonka mukaan tärkeät lentoasemat määritellään vuonna 2027 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Määrittelyssä huomioidaan myös muita selvityksiä, kuten tekeillä oleva selvitys lentoliikenteen liikenne- ja aluetaloudellisista vaikutuksista. [1]

Selvityksen mukaan lentoasemien kehitys on jakautunut kahtia, ja ero on korostunut koronapandemian jälkeen. Pohjois-Suomen matkailukenttien matkustajamäärät ovat kasvaneet kansainvälisen matkailun myötä. Oulussa ja sen eteläpuolisilla lentoasemilla matkustajia on ollut aiempaa vähemmän. [1]

Tiedotteen mukaan muutokset ovat enemmän rakenteellisia kuin tilapäisiä. Näköpiirissä ei sen mukaan tällä hetkellä ole tekijöitä, jotka merkittävästi muuttaisivat kehityksen suuntaa. [1]

Tiedotteen mukaan lentoasemaverkon talous on hyvin epätasapainossa. Niin sanotuista verkostolentoasemista vain Rovaniemi on kannattava, ja muita pidetään yllä Helsinki-Vantaan lentoaseman tuotoilla. [1]

Traficomin ylijohtaja Emil Asp sanoo tiedotteessa, että lentoasemiin kohdistuu yhtä aikaa taloudellisia, strategisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita. Hänen mukaansa verkkoa, sen rahoitusta ja ratkaisumalleja pitäisi siksi arvioida koko yhteiskunnan hyötyjen ja kustannusten kannalta, ei vain kenttien kannattavuuden perusteella. [1]

Puolustusvoimien käytössä selvitys nostaa esiin Ilmavoimien päätukikohdat Jyväskylän, Kuopion, Rovaniemen ja Tampereen. Pienemmät tukikohdat täydentävät niitä. Huoltovarmuuden kannalta selvitys korostaa Tamperetta ja Turkua, jotka voisivat toimia varakenttinä, jos Helsinki-Vantaa on pois käytöstä. [1]

Selvityksessä tarkasteltiin myös terveydenhuollon kuljetuksia, jotka ovat sen mukaan Suomen sisäisistä lentokuljetuksista merkittävimpiä. Liitteessä käsitellään lisäksi vaihtoehtoisia käyttövoimia, Suomen ja Ruotsin lentoasemaverkkojen vertailua sekä lentoasemamaksuja. [1]

Satakunnan Kansan mukaan Porin lentoasema pärjäsi Traficomin kriteeristössä heikosti. Lehden mukaan Pori on selvityksissä pudonnut saavutettavuushyötyjen perusteella yhdeksi maan heikoimmista kentistä. Satakunnan Kansa arvioi, että tämä uhkaa kentän säilymistä valtiontuen piirissä ja sen toiminnan jatkumista ylipäätään. [2]

Satakunnan Kansan mukaan Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen arvostelee selvitystä muun muassa siitä, ettei sen suorissa kriteereissä mainita Porin kentän roolia koulutuskenttänä. [2]