Saksa syyttää Venäjää Leipzigin räjähdedroonista ja kiristää vastatoimia

Saksan hallitus pitää Venäjää vastuussa tapauksesta, jossa räjähteillä lastattu drooni löydettiin Leipzigin lentokentältä ukrainalaisen rahtikoneen läheltä elokuun alussa. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu arvioi tapauksen liittyvän Venäjän Euroopassa lisääntyneeseen hybriditoimintaan ja pyrkimykseen heikentää Ukrainan saamaa länsitukea.

Tutkinta johti kahteen epäiltyyn

Lentokentän läheltä löytyi myös toinen drooni, jossa havaittiin merkkejä räjähteistä. Süddeutsche Zeitungin mukaan tapauksesta epäillään kahta miestä: toinen on venäläissyntyinen Latvian passin haltija ja toinen Valko-Venäjällä syntynyt Venäjän passin haltija. Miehiä ei ole tavoitettu, eivätkä saksalaisviranomaiset pidä kiinniottoa kovin todennäköisenä.

Lehden mukaan venäläissyntyisellä epäillyllä uskotaan olevan yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin. Tapahtumapaikalta löytyneiden DNA-jälkien kautta saatiin yhteys toiseen epäiltyyn, ja näytteille löytyi tietokantaosumia Liettuassa ja Suomessa. Pesu huomauttaa, että droonin alkuperästä voi silti olla vaikea saada lopullista varmuutta. Hänen arvionsa mukaan Saksalla on kuitenkin tiedustelutietojensa perusteella riittävän vahva käsitys tekijästä.

Saksa kiristää vastatoimia

Saksa ilmoitti sulkevansa Venäjän konsulaatin Bonnissa ja Venäjän kulttuurikeskuksen Berliinissä. Maa aikoo lisäksi tiukentaa venäläisten maahantulon valvontaa ja lisätä painetta Venäjän varjolaivastoa kohtaan. Venäjä on torjunut syytökset.

Toimet ovat Saksan vastaus droonin alkuperää koskevan selvityksen tuloksiin. Hallituksen ilmoittamat vastatoimet ulottuvat siten diplomaattiedustustoista maahantulon valvontaan ja varjolaivastoon kohdistuvaan painostukseen.

Pesun mukaan Venäjän harmaan alueen toimintaan Euroopassa kuuluvat esimerkiksi asevarastojen tuhopoltot, junaliikenteen häirintä ja kyberiskut. Taustalla on Venäjän käsitys Ukrainan sodasta laajempana Venäjän ja lännen välisenä konfliktina. Tavoitteena on hänen mukaansa nakertaa Ukrainalle tärkeää taloudellista ja sotilaallista apua alueella, jolla suora sotilaallinen toiminta olisi Nato-jäsenyyksien vuoksi Venäjälle liian riskialtista. Ukrainalle lännen tuki on merkittävä voimareservi, jota Venäjällä itsellään ei Pesun mukaan ole.

Jos Leipzigin isku olisi onnistunut, se olisi Pesun mukaan vaikeuttanut Ukrainan saamaa tukea. Hän katsoo Venäjän riskinottohalun kasvaneen. Asian julkituonnilla pyritään hänen mukaansa viestimään sekä Venäjälle että Saksan kansalaisille käynnissä olevasta uudesta vaiheesta: ”Ei tämä ole sotaa, mutta ei tämä ole ihan rauhaakaan.”