Tutkimushanke perää nopeampaa ja yhtenäisempää mallia digihuijausten torjuntaan
Vaasan yliopiston koordinoima VARJO-hanke on koonnut ajantasaista tilannekuvaa ja politiikkasuosituksia tietoverkkoavusteisesta petosrikollisuudesta Suomessa. Hankkeen mukaan tehokkaita keinoja digihuijausten torjumiseen on jo olemassa, mutta niitä ei ole vielä koottu riittävän nopeaksi ja yhtenäiseksi toimintamalliksi, joka tukisi vahinkojen ehkäisyä useassa rikosketjun vaiheessa.
Torjuntaa rikosketjun alkuun
VARJO eli Verkkoavusteisen rikollisuuden ja oikeudellisen torjunnan tutkimushanke on monitieteinen kokonaisuus, jonka tavoitteena on muodostaa ajantasainen kuva digihuijauksista Suomessa ja tunnistaa keinoja niiden tehokkaampaan torjuntaan. Finanssiala on osallistunut hankkeeseen haastateltavana.
Hankkeen johtopäätösten mukaan huijausten aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää merkittävästi, jos torjuntatoimia kohdistetaan samanaikaisesti useaan kohtaan. Huomiota pitäisi suunnata rikosketjun alkupäähän, rikoshyödyn nopeaan katkaisemiseen, toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja kuluttajien suojaamiseen.
Hankkeen näkökulmasta digihuijausten torjuntaa ei pitäisi nähdä vain yksittäisinä toimina. Sen sijaan kyse on jatkuvasta yhteisestä politiikkatehtävästä, jossa ratkaisevia ovat toimeenpanon nopeus, vastuiden selkeys ja kyky oppia muuttuvasta uhkaympäristöstä.
Finanssiala korostaa tiedonvaihtoa
FA:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm pitää hankkeen toimenpide-ehdotuksia kannatettavina. Erityisen tarpeelliseksi hän näkee eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämisen.
Saxholmin mukaan tietojen vaihdolla on tärkeä merkitys digihuijausten, muun talousrikollisuuden ja rahanpesun torjunnassa. Hänen mukaansa pankkien välistä tiedonvaihtoa olisi edistettävä uudistamalla muun muassa pankkisalaisuuteen ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi pankkien ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa pitäisi tehostaa.
Kansallista ohjelmaa esitetään
Finanssiala tavoittelee seuraavaan hallitusohjelmaan kansallista digihuijausten torjuntaohjelmaa, jolla olisi jatkuva rahoitus. Ohjelmaan halutaan mukaan viranomaiset, pankit, operaattorit, verkon kauppapaikat ja muut keskeiset toimijat.
Saxholmin mukaan torjuntatoimien tehostaminen on välttämätöntä, vaikka niissä tullaan usein jälkijunassa ketterästi toimiviin rikollisverkostoihin nähden. Finanssialan mukaan myös lainsäädäntöön liittyvät kysymykset vaikuttavat torjuntaan: valtiovarainministeriön työryhmä on ehdottanut, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi yksityishenkilöiden lisäksi yrityksiin ja muihin yhteisöihin.
Jatka aiheesta Talous.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme. Ilmoita virheestä ja liitä mukaan jutun osoite.
