Sami Kieksi tarttui digihuijauksiin uudessa dokumenttisarjassa

Palkittu dokumentaristi Sami Kieksi on tarttunut uudessa dokumenttisarjassaan digihuijauksiin, joita hän pitää merkittävänä ongelmana. Kieksi kertoi ensi syksynä esitettävästä sarjasta yhdessä Timo Ritakallion kanssa Finanssiala ry:n kesäjuhlissa. Hänen mukaansa on vaarallista ajatella, ettei itseä voisi huijata.

Kieksi varoittaa väärästä turvallisuudentunteesta

Kieksi sanoo, ettei hänen tarvinnut miettiä kahdesti, kun hänelle ehdotettiin dokumenttisarjaa huijauksista. Hänet tunnetaan dokumenteista, joissa on käsitelty yhteiskunnan varjopuolia ja vaikeissa tilanteissa eläviä ihmisiä.

Sarjan teon myötä Kieksi kertoo muuttaneensa käsitystään siitä, ketkä voivat joutua huijauksen kohteiksi. Hän on kuvannut ajatelleensa ennen dokumenttisarjan tekemistä, että koulutustausta suojelisi huijauksilta hyvin. Sittemmin hän on pitänyt tätä oletusta vääränä.

Huijauksiin liittyvä viesti ei siksi rajaudu vain yksittäisiin tapauksiin. Kieksin mukaan riski syntyy jo siitä, jos ihminen pitää itseään sellaisena, jota ei voi huijata. Dokumenttisarjan lähtökohtana on tuoda näkyviin, miten uskottaviksi rakennetut tilanteet voivat murtaa varmuuden.

Dokumentaristin tausta näkyy aihevalinnoissa

Kieksin aiemmat työt ovat usein liikkuneet vaikeiden elämäntilanteiden ja yhteiskunnallisten kipupisteiden äärellä. Ylen aiemmassa jutussa häntä kuvattiin 34-vuotiaaksi kahden lapsen isäksi ja palkituksi dokumentaristiksi, joka oli tehnyt kuusiosaisen dokumenttisarjan vaikeissa tilanteissa olevista nuorista. Tuossa sarjassa asiantuntijoina olivat nuoret itse.

Kieksi on kertonut myös omasta lapsuudestaan. Hänen vanhempansa erosivat, kun hän oli ensimmäisellä luokalla. Isä muutti Kemijärvelle ja äiti jäi asumaan 7-vuotiaan poikansa kanssa Tornioon. Myöhemmin kotioloihin liittyi turvattomuutta, väkivaltaa ja pitkiä poissaoloja koulusta.

Henkilökohtaiset kokemukset tuovat näkökulmaa

Kieksi on kuvannut pystyvänsä samaistumaan siihen, miltä kodin ulkopuolelle sijoitetuista nuorista voi tuntua. Hän on kertonut muistavansa syksyisen päivän vuonna 2002, jolloin isä tuli koulun pihalle ja edessä oli muutto Kemijärvelle. Sosiaalitoimi ja vanhemmat olivat päättäneet, että hänen olisi parempi asua isänsä kanssa.

Uusi digihuijauksia käsittelevä sarja jatkaa samaa aihevalintojen linjaa siinä mielessä, että sen kohteena ovat tilanteet, joissa ihmiset voivat joutua haavoittuviksi. Tällä kertaa huomio on petoksissa ja siinä, miten väärä turvallisuudentunne voi estää tunnistamasta riskiä ajoissa.