HUS: Mette-Marit voisi teoriassa saada suomalaisen keuhkosiirteen

Norjan kruununprinsessa Mette-Maritin vointi on viime päivinä huonontunut, ja hän on siirtynyt odottamaan elinsiirtoa keuhkofibroosin vuoksi. HUS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Jussi Tikkasen mukaan suomalainen keuhkosiirre voisi teoriassa tulla kyseeseen, koska Pohjoismaat tukevat toisiaan elinsiirroissa etenkin hätätilanteissa.

Keuhkoja vaihdetaan maiden välillä

HUS vastaa Suomessa elinsiirtoleikkauksista. Tikkanen kertoo, että jos yhdessä maassa ei ole sopivaa vastaanottajaa hyväkuntoiselle luovutuselimelle, sitä tarjotaan ensisijaisesti muihin skandinaavisiin maihin. Hänen mukaansa tällaista tapahtuu arviolta 3–4 kertaa vuodessa puolin ja toisin, ja käytäntö toimii hyvin.

2020-luvulla Suomen ja muiden maiden välillä on vaihdettu 45 keuhkoa. Niistä 23 on tullut Suomeen ja 22 on toimitettu ulkomaille potilaalle. Keuhkosiirteen sopivuus ei kuitenkaan riipu vain kiireellisyydestä. Luovuttajaelimen on sovittava vastaanottajalle muun muassa veriryhmän ja koon puolesta. Tikkasen mukaan harvinainen veriryhmä tai hyvin pieni koko voi vähentää sopivien siirteiden löytymistä.

Suomessa siirteistä on pulaa

Suomessa tehdään vuosittain noin 20 keuhkonsiirtoa, vaikka tarvetta olisi Tikkasen mukaan noin 35–40 potilaalle vuodessa. Hieman yli puolet siirroista tehdään keuhkofibroosia sairastaville. Loput liittyvät keuhkoahtaumaan tai harvinaisempiin syihin. Keuhkofibroosi on harvinainen sairaus, mutta se on tullut suurelle yleisölle tutuksi Mette-Maritin sairastumisen kautta.

Potilaat ovat parin viime vuoden aikana odottaneet keuhkonsiirtoa keskimäärin vajaan vuoden, mutta odotusajat vaihtelevat paljon potilaskohtaisesti. Tikkasen mukaan Suomessa ei tällä hetkellä ole tarpeeksi hyviä luovutuselimiä, jotta elämää pelastava hoito voitaisiin tarjota kaikille sitä tarvitseville. Leikkauspotilaista suurin osa on keski-ikäisistä 60-vuotiaisiin.

Luovuttajamäärää halutaan kasvattaa

HUS tavoittelee luovuttajamäärän kasvattamista lähivuosina. Munuaissiirroissa luovuttajiksi ovat jo 4–5 vuoden ajan sopineet aivokuolleiden lisäksi myös sydänkuolleet, ja sama käytäntö on laajenemassa keuhko- ja sydänsiirtoihin.

Keuhkonsiirron saaneita potilaita seurataan HUSissa heidän loppuelämänsä ajan. Suomessa keuhkonsiirtojen tuloksia pidetään kansainvälisesti hyvinä. Noin puolet potilaista elää keuhkonsiirron jälkeen 13 vuotta.