Päihdelääkäri: työssäkäyvien huumeidenkäyttö jää usein piiloon
Vuoden päihdelääkäriksi valittu Kaarlo Simojoki kertoo yllättyneensä siitä, kuinka paljon huumeidenkäyttöä esiintyy tavallisten työssäkäyvien ihmisten arjessa. Hänen mukaansa ongelma ei näy vain huumeidenkäytön ääripäissä, vaan myös ihmisillä, joiden työ, perhe-elämä ja ulkoiset puitteet näyttävät olevan kunnossa.
Käyttö voi pysyä piilossa
Simojoki siirtyi kolme vuotta sitten A-klinikan johdosta yksityislääkäriasema Mehiläiseen. Työterveydessä hän on kohdannut huumeidenkäyttöä, jota ei aina ulospäin arvaisi edes 25 vuoden työkokemuksen perusteella.
Hänen mukaansa keskustelu huumeista keskittyy usein näkyvään sekakäyttöön tai juhlimiseen liitettyihin mielikuviin. Väliin jää kuitenkin suuri joukko ihmisiä, joiden käyttö on arkista ja voi liittyä myös alkoholiin tai lääkkeisiin. Joillakin käyttö on päivittäistä.
Työterveydessä näkyvät Simojoen mukaan etenkin kokaiini, amfetamiini ja kannabis sekä toisinaan opioidikipulääkkeet. Käyttö voi pysyä piilossa sekä työpaikalla että lääkärin vastaanotolla, jos ihmisen kulissit ovat muuten kunnossa.
Työterveys voi olla ratkaiseva paikka
Simojoki kuvaa huumeongelmaa spektrinä. Toisessa päässä ihmisellä voi olla työ- tai opiskelupaikka, koti, läheisiä ihmissuhteita ja harrastuksia. Toisessa ääripäässä elämästä on voinut jäädä jäljelle lähes vain huumeet.
Hänen mukaansa ihmisen sijainti tällä spektrillä vaikuttaa paljon siihen, millainen hoito ja tuki ovat tarkoituksenmukaisia. Ongelman käsittely voi alkaa vasta, kun käyttäjä pääsee eroon häpeän ja piilottelun kuormasta.
Simojoki katsoo, että työterveydessä huumeongelma voidaan katkaista nopeasti ja kustannustehokkaasti, kun ihminen saadaan avun piiriin. Hän kertoo nähneensä Mehiläisessä tilanteita, joissa ihmisten elämä on kääntynyt parempaan suuntaan muutamassa viikossa.
Muutos näkyy alle 35-vuotiaissa
Taustalla on Simojoen mukaan laajempi yhteiskunnallinen muutos. Lähes puolet alle 34-vuotiaista aikuisista suomalaisista on kertonut kyselytutkimuksissa kokeilleensa huumeita. Simojoen mukaan huumeiden kokeilijat eivät ole enää vähemmistö alle 35-vuotiaissa, vaikka näin ei vielä ole koko väestössä.
Simojoen mukaan muutos pakottaa pohtimaan uudelleen, miten huumeidenkäyttöön suhtaudutaan työpaikoilla ja terveydenhuollossa. Hänen arvionsa mukaan juuri työterveys voi tavoittaa ihmisiä vaiheessa, jossa arjen tukipilarit ovat vielä jäljellä ja apu voidaan aloittaa varhain.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme. Ilmoita virheestä ja liitä mukaan jutun osoite.
