Suomen taloudessa näkyy ekonomistien mukaan aito kasvukäänne

Suomen talous on kääntynyt aidosti kasvuun, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto Markkinaraati-ohjelmassa. Hänen mukaansa tarkentuneet tilastot tukevat näkemystä siitä, että kyse ei ole vain yksittäisestä tilastopiikistä, vaan laaja-alaisemmasta muutoksesta talouden suunnassa.

BKT kasvoi alkuvuonna vahvasti

Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia. Kasvu oli OECD-maiden joukossa toiseksi voimakkainta Etelä-Korean jälkeen.

Kuusiston mukaan ennakkotietojen julkistamisen jälkeen oli ymmärrettävää pohtia, pitävätkö luvut todella paikkansa. Tarkentuneet tiedot ovat kuitenkin hänen arvionsa mukaan vahvistaneet kuvaa siitä, että kasvua on syntynyt useammalla talouden osa-alueella. Hän sanoo, että kasvun merkkejä on nähty koko alkuvuoden ajan etenkin teollisuuden puolella.

”Nyt voidaan puhua aidosta käänteestä”, Kuusisto arvioi. Hänen mukaansa kasvu alkoi jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kuusisto korostaa silti, ettei vahvan kasvuvauhdin jatkumista voi pitää varmana. Talousnäkymiin liittyy hänen mukaansa yhä paljon epävarmuutta, ja riskit ovat edelleen suuria.

Kasvu ei näy vain yhdessä luvussa

Aktian pääekonomisti Lasse Corin arvioi samassa ohjelmassa, että talouden piristyminen ei ole yhden kuukauden ilmiö. Hänen mukaansa liikevaihtovolyymi on kasvanut jo pidempään yrityksissä, palveluissa, vähittäiskaupassa, rakentamisessa ja teollisuudessa.

Corin nosti esiin myös tuonnin kehityksen. Jos talous olisi voimakkaassa jarrutuksessa, tuonti tyypillisesti vähenisi, koska kotimainen kysyntä heikkenisi ja ulkomailta ostettaisiin vähemmän. Hänen mukaansa tuonti on kuitenkin kääntynyt kasvuun jo puoli vuotta tai vuosi sitten.

Investoinneissa rakentaminen hämärtää kuvaa

Kuusiston mukaan myös yksityisen sektorin investoinnit ovat kääntyneet kasvuun, kun rakentaminen rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Kokonaiskuva investoinneista näyttää hänen mukaansa synkemmältä ennen kaikkea rakentamisen heikkouden vuoksi.

Kuusisto arvioi, että Suomessa on investoitu jo parin vuoden ajan, jos rakentamisen vaikutus poistetaan tarkastelusta. Laboren johtaja Mika Maliranta piti samaa kehitystä kiinnostavana ja viittasi siihen, että harmonisoitu luku on mittaustapana tavallista luotettavampi.