Yleislääketieteen erityiskoulutuksen rooli nousee arvioitavaksi lääkärien urapolulla

Lääkärien valmistumisen jälkeinen uravaihe on nousemassa tarkasteluun Lääkäriliitossa, kun vuonna 2026 toimiva yek-työryhmä valmistelee visiota reitistä perustutkinnon suorittaneesta lääkäristä erikoistumisvaiheen lääkäriksi. Taustalla on Tino Ruotsalaisen esiin nostama kysymys siitä, palveleeko kaksivuotinen yleislääketieteen erityiskoulutus tarkoitustaan, jos suuri osa koulutuksen aloittaneista ei valmistu siitä.

Koulutus tukee uran alkuvaihetta

Yleislääketieteen erityiskoulutus eli yek on tarkoitettu valmistumisen jälkeiseksi tueksi työelämään. Sen tavoitteena on perehdyttää lääkäriä perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin sekä tarjota säännöllistä ohjausta ja koulutusta vaiheessa, jossa erikoistumisoikeutta ei välttämättä vielä ole.

Koulutuksen merkitys korostuu erityisesti uran alkuvaiheessa, jolloin lääkäri tarvitsee tukea ja ohjausta ennen varsinaista erikoislääkärikoulutusta tai sen alussa. Yek voi myös kerryttää erikoistumispalveluita jo ennen erikoistumispaikan saamista.

Ruotsalainen toimii yleislääketieteen erikoislääkärinä, terveyskeskuslääkärinä, Lääkäriliiton hallituksen jäsenenä ja lääkärin perustutkinnon sekä erikoislääkärikoulutuksen välisen uravaiheen kehittämiseen tähtäävän erillistyöryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa kysymys koulutuksen tarkoituksenmukaisuudesta on olennainen, koska yleislääketieteen tai työterveyshuollon erikoislääkäreitä on yhteensä noin viidennes kaikista erikoislääkäreistä ja moni lääkäri suuntaa urallaan varhain erikoissairaanhoitoon.

Erikoistumisen muutos pidentää väliuraa

Noin 80 prosenttia lääkäreistä erikoistuu uransa aikana. Erikoistumiseen on vuodesta 2019 lähtien haettu hakumenettelyn kautta, kun aiemmin erikoistumisoikeuden sai ilmoittautumalla halutun erikoisalan professorille. Muutoksen seurauksena erikoistumisoikeuden saaminen voi kestää vuosia.

Tämä tekee perustutkinnon ja erikoislääkärikoulutuksen välisestä vaiheesta aiempaa tärkeämmän. Nuori Lääkäri Yhdistyksen valtuuskuntaryhmä teki syksyn 2025 valtuuskuntakokoukseen aloitteen erillistyöryhmän perustamisesta tämän uravaiheen kehittämiseksi. Työryhmän toimikausi on vuosi 2026.

Lääkäriliitolla on vuonna 2017 tehty koulutuspoliittinen ohjelma, ja sen päivittäminen kuuluu liiton vuoden 2026 toimintasuunnitelmaan. Päivitystyötä haastaa samanaikainen lääkärimäärän kasvu ja koulutusmäärärahojen pieneneminen. Keskeinen kysymys on, miten laadukas koulutus turvataan niille lääkäreille, jotka eivät vielä ole erikoislääkärikoulutuksessa.